Kirjoitin vuonna 2017 blogin otsikon aiheesta, kun kysymys oli paperittomien terveydenhuollon kustannuksista. Pidin silloin koko keskustelua täysin järjettömänä. Kuten nykyistä, kun kyse on säästäminen kansalaisjärjestöjen toiminnasta, hallinnon palkkiosta tai johtajatason erosopimuksista.
Kirjoitin seuraavaa: ”Olen toiminut vuosia isännöitsijänä. Havaitsin sen tosiseikan, että ihmiset eivät hahmota kovinkaan hyvin summia, jos ne eivät ole jollakin tavalla hahmoteltavissa. Monesti käytiin tilinpäätöskokouksissa tuntikausien keskusutelua hallituksen ja osakkaiden kesken oliko 15 euron juuriharjan hankkiminen kannattavaa tai olisiko sen saanut jostakin muualta edullisemmin. Myös saunamaksun korotus eurolla saattoi aiheuttaa osakkaista ihmettelyä, varsinkin kun sitä korotettiin vedellisen kerran kymmenenvuotta sitten. Toisin yleinen sauna, ei tarvitse tuottaa voittoa, mutta siitä peritään edes jonkin tasoinen maksu, ihan periaatteessa. Mutta keskustelua ei aiheuttanut hallituksen joululounas, joka maksoi 1 500 euroa (tähän oli lupa yhtiökokoukselta) tai hallituksen miljoonan lainanottovaltuutus remonttiin. Ne käsiteltiin yleensä nopeasti.”
Nykyinen keskustelu säästöistä joiden avulla saataisiin velkaantuminen loppumaan on tyystin hedelmätöntä ja turhaa. Hallitus ottaa tai otti tänä vuonna velkaa noin 12 miljardia. Uusia velalla katettavia hankkeita on muun muassa Nato-jäsenyyden aiheuttama velvoite puolustusvoimille ja esim. Ukrainan sodan ylläpidon avustaminen. Olemme kustantaneet miljardeilla erilaisia aseita ja asejärjestelmiä kuten myös ajoneuvoja. Toki näillä on jonkinlainen kirjanpidollinen arvo, joka tuskin on vanhan panssarivaunun hankinta-arvo. Millä rahalla korvataan Ukrainaan lahjoitettu kalusto? Myös F-35 alkaa pikkuhiljaa etenemään. Halusimme niitä lähes 70. Hankinta maksaa nyt reilusti yli ilmoitetun 10 miljardia. Myös hankintahinnan jälkeen käyttökustannukset on tähtitieteellisen korkeita.
Jotta velkaantuminen loppuisi niin pitäisi säästää velkaosuus ja sen jälkeen lainanmaksut ja lainojen korot. Pelkkiin lainankorkoihin menee noin 3 miljardia vuosittain. Ensi vuonna ehkä hieman enemmän, kun eräät luokittelulaitokset on laskeneet Suomen luottoluokitusta. Kunta ja kaupunkitasolla tilanne on samansuuntainen. Kun konkurssit kasvaa ja samalla työttömyyden aiheuttamana verotulojen lasku, niin yhtälö on todella huono. Emme selviä tätä menoa velvoitteistamme niin omia kansalaisia kohtaan kuin myös kansainvälisesti siis Eun suuntaan.
Lokakuun 2025 aikana meni konkurssiin 243 yritystä. Vuosi (2024) sitten lokakuu oli niin ikään yhtä synkkä.