Ajattelin kirjoittaa pitkästä aikaa kuntavaalituloksen ratkettua sivusta seuranneena hieman perussuomalaisten kuvitteelisesta vaalivoitosta Helsingin näkökulmasta.
Halla-aho sai perussuomalaisista ja myös Helsingissä ehdolla olleista muiden puolueiden ehdokkaista eniten ääniä. Kaiken kaikkiaan hän sai niitä suhteellisen vähällä kamppanjoinilla hieman alle 19 000 kappaletta. Hyvällä syyllä onnittelen häntä.
Halla-ahon äänet jakaantuvat karkeasti sanottuna suurimmaksi osaksi Helsingin itäisiin kaupunginosiin, kuten Vuosaareen, Kontulaan tai Mellunmäkeen. Toki ääniä tuli laajasti jokaisesta kaupunginosasta, mutta esim. Viikissä hän sai 100 ääntä tai Ruoholahdessa ”vain” 89. Toki Vuosaari B:ssä alle 100 ääntä, mutta suunta on selvä. Hänellä ja puolueella ei ole juurikaan kannatusta ns.hyväosaisten kaupunginosissa mitä hän varmaan lähti hakemaan, kun perussuomalaiset julkistavat ns.työrefominsa, joka oli ajateltu kilpailevan kokoomuksen kannattajista.
Halla-ahon johdolla perussuomalaiset käänsivät selkeästi selkänsä heikommassa asemassa oleville. Niille jotka eniten kaipaisivat apua, turvaa, kannustusta elämäänsä. Hän järkyttyi silmin nähtävästi vaalien ennakkoäänisaaliista,. Ennen vaaleja gallupit povasivat perussuomalaisille toiseksi tai jopa suurimman puolueen paikkaa. Karu oli pudotus neljänneksi suurimmaksi, jopa keskustan saadessa vain hieman enemmän ääniä, mutta tarpeeksi. Helsingissä perussuomalaiset saivat hänen ääniensä varjolla kolme uutta valtuutettua. Heidän yhteenlasketulla äänimäärällä ei olisi riittänyt kuin kahteen tai vain yhteen paikkaan. Siksi perussuomalaisilla on miettimistä. Mahdollisesti Halla-aho lopettaa näihin kuntavaaleihin poliitikon uransa. Suuresta henkilökohtaisesta äänimäärästä huolimatta, hänen panoksensa valtuustotyöskentelyyn on vaatimatonta, jopa häntä äänestäneiden halveksimista.
Perussuomalaisten vaaliohjelma jäi loppujen lopuksi hämäräksi. Toki se on sama tilanne jokaisella puolueella, mutta miten ”otetaan Suomi takaisin” tai ”maahanmuuttaja pois” kunnan tai kaupungin valtuustossa, kun Suomen suhteista ulkopuolisiin tahoihin päätetään eduskunnasta käsin tai maahanmuuttajia voisi alkaa poistamaan, kun tälläistä lakia ei yksinkertaisesti voida säätää laillisesti. Ehkä tämä olisi onnistunut 1930-luvulla, mutta ei enää 2020-luvulla.
Mestarilla ei ole vaatteita…